Ystäväkirja

Tuula-Maria - - 19.12.2009 19:16

Tärkeä kysymys, Terttu, toivottavasti moni vastaa! Ärtymyksen tunteethan voivat olla omalle sydämelle rasittavia, parempi yrittää vapautua niistä! Meillä täällä P-Haagassa on yleissiisteys, johtuen siitä, että moni on mukana Roskaliikkeessä - saisitkohan sinä ensiksi vaikka yhden ihmisen mukaan kaveriksi? Ja toisaalta, kun kiinnittää huomion siihen,että itse toimii oikein, voi saada tästä sisäistä rauhaa niin ettei niin ärsytä. Olisi kiinnostavaa kuulla muidenkin ajatuksia ja kokemuksia!

Terttu Virolainen - - 19.12.2009 14:35

Olen yrittänyt kerätä aina sen roskan päivässä. Keskimäärin olen onnistunutkin. Toivoisin neuvoja, kuinka hillitä vihaani ja kiukkuani? Ärsyynnyn aina työ- ja kauppa-ja lenkkimatkoillani kun niitä roskia on joka paikassa. Poimin ja kiroilen. Olen maalta kotoisin, eikä meilläpäin ollut tapana asustella kaatopaikoilla. Mutta tää Helsinki on sitten kummaa seutua: täällä voi kaiken, mikä käsistä irtoaa, heittää maahan. ( ei kuitenkaan seteleitä eikä edes kolikoita).
Mutta sitä olen myös ihmetellyt, kuinka hienosti brändätystä tuotteesta tulee nopeasti jätettä. Kauniit Fazerin suklaapaperit, Primulan sämpyläpakkaukset puhumattakaan olutmerkkien puronraikkaasta mielikuvasta päätyvät katuojaan oksennuksen sekaan. Luulisi tuotemerkkien omistajia kiinnostavan tuotteensa häpäisy ja panostavan asiakkaittensa valistamiseen. Kaikesta huolimatta: roska päivässä, parhaana kaksi.

Tuula-Maria - - 09.12.2009 21:58

Kiitoksia itsellesi, Marusa! Aina ilahduttaa ja antaa energiaa, kun kuulee uusien ihmisten ryhtyvän pitämään huolta ympäristöstään!
Tuttu ilmiö minullekin tuo, mistä Mister kirjoittaa. Juhani tuo hienosti esiin tärkeän valintamme;
millaisia ihmisiä me tahdomme olla?
Yksi tärkeimpiä asioita on yritys välittää itsestä ja muista, mukaanlukien eläimet! Roskaliikkeen ihmiset ovat estäneet ja estävät paljon tassu- ja jalkahaavoja ja muutakin eläinten kärsimystä, kuten myös roskista kärsivien ihmisten kärsimystä!

Mister - - 09.12.2009 20:54

Koiranjätöksien kerääminen on ollut kautta aikain varsin suosittu yleisönosastokirjoitusten aihe (etenkin koirien vihaajien keskuudessa). Itseäni nuo jätökset eivät ole koskaan haitanneet yhtä paljon kuin ihmisten jätökset (eli roskat), eritoten kun koiran paska maatuu muutamassa viikossa, roskat eivät. Viime aikoina olen joutunut keräämään muovipusseja, jossa on selvästi koiran ulostetta ja kantamaan ne lähimpään roskapönttöön. Herääkin kysymymys: mitä järkeä on säilötä koiran ulosteet muovipusseihin (ei-biohajoaviin) ja viskoa ne sitten tienposkeen, vai kuka tällaiseen on syypää? Onko tämä yleinenkin ilmiö? siis oletteko törmänneet samaan ilmiöön? Loppukaneetti: Jos silloin tällöin astuu koiran paskaan, olkoon se muistutus karman laista, ts. kun kengän pohjassa on koiran paskaa, kannattaa mietieskellä mitäköhän pahaa on tullut tehtyä viime aikoina.

marusa - - 09.12.2009 17:12

Tänään kun lähdin koiran kanssa aamulenkille, otin roskapussin mukaani.Olen jo pitkään miettinyt, että jotain pitäisi tehdä. Joten tuumasta toimeen. kotiin tullessani minulla oli puoli pussillista keräämiäni roskia!Rohkaisun tähän tekooni antoi viimeviikolla lukemani lehtikirjoitus "roska päivässä" perustaja-jäsenestä! Kiitos hänelle..Ensi kerralla tulen ehkä korjaamaan kaksi rikottuaja hajotettua roskapussia, jotka ovat lojuneet pitkään lenkkini varrella..