Taivastiellä

Nimi: Paavo - 13.02.2007 15:05
E-mail: paavo.hautala@pp1.inet.fi

Rehellinen!

Synonyymejä ja lähes samaa tarkoittavia adjektiiveja: totuudenmukainen, vilpitön, aito, avoin, puhdas, rehti, reilu, suora, tosi, julkinen, kunnon, oikea, kunniallinen, suoraselkäinen, sanansa pitävä, luotettava

Nämä tiedot löytyivät sanakirjasta.

Avuksi, kun mietimme määritelmää rehellisyydelle.

Paavo

Nimi: Ritva - 12.02.2007 22:18

Kieslowskin Dekalogi jatkuu vielä ke.klo 19 ja pe.klo 21.30 uusinta. Seuraava taitaa olla kuudes käsky.
Voidaan vaihtaa ajatuksia niistä.

Tulisi liian pitkä juttu selittää niitä ellei toinen ole myös nähnyt. Minua Kieslowskin elokuvat kiinnostavat. Minusta ne ovat hyvin syvällisiä sanomaltaan, mutta vaikeita ymmärtää.

Nimi: Aila - 12.02.2007 21:39

Paavo on sukkela! Viittasin siis luurankoon, enkä Tolstoin tarinaan, kuten ymmärsittekin. Tuo Tolstoin kertomus lienee antanut ainekset lauluun, jota Liisa tavi muistaakseni lauloi: "...pari vaaksaa kaivettu multaa ja santaa, suurempaa osaa sulle ei tarvitse antaa... eläessäs et olis tyytynyt tähän, mutta kuoltuasi riittää sulle näin vähän... eihän kuoppa ole leveä ei syvä, mutta laihoille luille siis se on ihan hyvä. Sopiva se on, kyllin suuri ja lämmin, ethän maan kamaralla asunut leveämmin..."
Niin, mitä opimme? Ainakin, että tarpeellisia on vähän tai yksi ainoa.

Nimi: Aila - 12.02.2007 21:34

Mun surffaillessani Paavolta oli ehtinyt tulla järkyttävä tapaus. Ilmeisesti sähkölaskukin oli mennyt suoraveloituksena, kun valot vain paloivat. Suoraveloituksessakin on siis huonot puolensa.

Nimi: Paavo - 12.02.2007 21:33
E-mail: paavo.hautala@pp1.inet.fi

Leo Tolstoin saarna!

Leo Tostoin novelli "Minkä verran ihminen tarvitsee maata" kertoo Pahom-nimisestä talonpojasta, joka vannoi: "Jos minulla olisi kylliksi maata, en pelkäisi itse paholaistakaan. - "Sitten Pahom kuuli bashkireista, jotka myivät maata halvalla. Hän matkusti heidän luokseen ja sai tietää, että maan hinta oli "tuhat ruplaa päiväkierroksesta". Mitä se takoitti? Hänelle vastattiin: "Niin paljon kuin päivässä ehdit kiertää jalkaisin, se on omasi." Ehtoja on vain yksi: "Jos et illaksi ehdi takaisin samaan paikkaan, josta lähdet, menetät rahasi." Pahom lähti iloisena matkaan. Hän saisi paljon maata. Hän käveli koko päivän, kunnes tajusi, että hänen oli palattava takaisin, tai hän menettäisi kaiken! Hän riensi kiireesti eteenpäin, mutta kaatui kuolleena maahan, kun määränpää oli jo näkyvissä. Renki kaivoi haudan ja hautasi hänet. Minkä verran ihminen tarvitsee maata? "Päästä jalkoihin - kolme kyynärää", Tostoi kirjoitti.
Mitä tästä opimme?

Paavo

Nimi: Aila - 12.02.2007 21:30
E-mail: aila.sipola@kotinet.com
Kotisivu: http://www.kotinet.com/heikki.sipola/aila

Hei! Selailin vähän aiempia kirjoituksia Taivastiellä ja silmään osui Ritvan kysymys, sattuiko joku näkemään Teemalta Kieslowskin Dekalogia. En ole huomannut, että kukaan olisi maininnut nähneensä. En nähnyt minäkään. Kiinnostaisi kuulla, minkä vaikean ratkaisun lääkäri joutui tekemään.

Nimi: Paavo - 12.02.2007 21:16
E-mail: paavo.hautala@pp1.inet.fi

Tosikertomus yksinäisyydestä!

Vuonna 1998 bonnilainen vuokraisäntä meni Wolfgang Dircksin asuntoon, kun vuokranmaksu Dircksin pankkitililtä lakkasi. Nojatuolista television edestä löytyi luuranko, ja joulukuusen kynttilöissä paloi valo. Nojatuolin vieressä oli vuoden 1993 joulukuun 5. päivän tv-opas. Mies oli todennäköisesti kuollut sinä päivänä, eikä kukaan ollut kaivannut häntä yli viiteen vuoteen. Ihmiset tosiaan tarvitsevat toisiaan!

Paavo

Nimi: Paavo - 12.02.2007 20:45
E-mail: paavo.hautala@pp1.inet.fi

Pieni kuvaus uskosta!

Olemme kirjoitelleet paljon uskosta. Kerron nyt hyvän kuvauksen oikeasta uskosta.
- Kuuluisa nuorallakiipeilijä on kutsunut yleisön seuraamaan taitoesitystä Niagaran putoukselle. Hän on jännittänyt paksun köyden putouksen yli. Tilanne näyttää hyvin vaaralliselta. Molemmin puolin putousta, rannalla, oli telineet ja miehen oli tarkoitus kävellä köyttä pitkin toiselta rannalta toiselle. Yleisö seuraa jännittyneenä miten asiat etenevät. Mies kysyy kuuluvalla äänellä: "Uskotteko te, että pystyn kävelemään köyttä pitkin toiselle rannalle"? Kaikki huutavat kuorossa kyllä me uskomme! Mies toistaa kysymyksen. Uskotteko todella? - Ehdottomasti! Mies kysyy, että uskotteko, että pystyn myös työntämään kottikärryjä samalla kun kävelen putouksen yli ja pystyn viemään ne turvallisesti toiselle rannalle? Nyt ei kuulu yhtä paljon kyllä huutoja kuin aikaisemmin. Mutta eräs mies yleisön etuosassa vakuuttaa vahvasti uskovansa. Hän saa kutsun tulla ylös torniin haastateltavaksi. Mies kysyy uudelleen, että uskooko hän todella hänen taitoihinsa? Kyllä minä uskon! Olethan kuuluisa taidoistasi. Nuorallakiipeilijä sanoo, että jos sinulla kerran on noin vahva usko, niin hyppää kyytiin. Minä vien sinut toiselle rannalle. Silloin toisella tuli kova kiire alas tornista. Usko katosi saman tien, kun tuli tosipaikka eteen. Miehellä oli uskoa huulilla, mutta sitä ei todellisuudessa ollut lainkaan tai se oli sittenkin kovin heikko. Olisitko sinä hypännyt kyytiin? Todellinen usko on sitä, että luottaa varauksetta. Näin meidän tulisi luottaa Jeesukseen ja hänen sanaansa. Hypätä Herran syliin ja antaa hänen viedä eteenpäin. Hän nostaa ja kantaa ja vie perille turvallisesti.

Paavo

Nimi: Paavo - 10.02.2007 18:51
E-mail: paavo.hautala@pp1.inet.fi

Kaarinalla on selvä ääni pasunassa. Huomasit myös sen, että 2. käsky on otettu pois. Kymmenluku on säilytetty siten, että 10. käsky on jaettu kahtia.

Eivät kaikki ole antautuneet laittomuuteen tänä aikana, niin kuin ei Eliankaan aikana. Herralla oli Israelissa 7000 hänelle uskollista palvelijaa. Uskon, että Jumalalla on Suomessakin monia tuhansia Jumalalle uskollisia, Herran omia, jotka eivät ole notkistaneet polviaan "Baalille".

Kuusamossa oli kristittyjen yhteinen tilaisuus viime keskiviikkona. Helluntaiseurakunta toimi illan "isäntänä". Helluntaiseurakunnan pastorilla Jaakko Sopasella, ev.lut. srk:n rovasti Seppo Ervastilla ja minulla oli kaikilla puhe samasta aiheesta: "Rakas Raamattuni". Tilaisuudessa oli erittäin hyvä henki. Ymmärsimme toisiamme ja olimme samalla "aaltopituudella". Olimme kuin yhtä perhettä. Ilmapiiri oli erittäin rakkaudellinen. "Ilmassa" ei ollut mitään jännitteitä. Saatoin todeta, että kaikki puheet täydensivät toinen toisiaan. Laulut ja rukoukset olivat myös siunaavia ja yhteyttä rakentavia. Jokainen mukanaollut totesi, että Herra itse oli läsnä siunaamassa ja rohkaisemassa ja yhdistämässä meitä Herraan ja toinen toisiimme. Rovasti Seppo Ervasti sanoi minulle illan päätteeksi, että emme puhuneet ristiin. Ihmettelin myös sitä, että Seppo Ervasti puolusti Jumalan lakia aivan samalla tavalla kuin minäkin sen asian ymmärrän. Tätä hän ei ole tehnyt aikaisemmin, ainakaan näin selvästi ja julkisesti.
Eräs kirjoittaja (tuntematon)on verrannut Jumalan lain muutosyritystä muinoin tehtyyn ilkivaltaan, jola johonkin tärkeään tienhaaraan pystytetty tienviitta väännettiin osoittamaan väärään suuntaan. Tällä pahankurisuudella aiheutettiin usein paljonkin häiriöitä ja harmia. Jumala pystytti tienviitan tämän maailman halki kulkevia varten. Tämän viitan toinen kilpi osoitti Luojan aulista tottelemista tienä onneen ja elämään. Toinen kilpi taas osoitti tottelemattomuutta polkuna kurjuuteen ja kuolemaan. Tie onneen on yhtä tarkoin täsmennetty kuin oli turvakaupunkiin johtava tie juutalaisen järjestelmän aikana. Mutta eräänä ihmiskunnan synkkänä hetkenä kaiken hyvän vihollinen väänsi tienviitan päinvastaiseen suuntaan, ja niin ovat suuret joukot erehtyneet tiestä.

Kirjoitan myöhemmin Eliasta UT:ssa.

Paavo

Nimi: Paavo - 06.02.2007 21:55
E-mail: paavo.hautala@pp1.inet.fi

Sateen kohina ja rankkasade!

Elian huolehtiva luonne tulee nyt esille. Hän oli hyväsydäminen ihminen. Hän kehottaa Ahabia syömään ja juomaan. Sanoessaan, että "sateen kohina kuuluu jo", vaikka siitä ei ollut vielä mitään ulkonaista merkkiä, osoittaa Elian uskoa ja sitä, että Elia halusi rohkaista Ahabia uskomaan ja luottamaan Herraan. Elian pyynnöstä "Ahab meni aterioimaan. Mutta Elia nousi Karmelille, kumartui maahan ja painoi kasvonsa polviensa väliin" (1 Kun. 18:42). Nyt alkoi Elian, nöyrä ja kestävä rukoustaistelu. "Kammio"-rukous. Sarpatin pojan kuolleistaheräämistä edeltävä rukoustaistelu antoi Elialle tähän hetkeen uskoa ja rohkeutta vedota Herraan yhä uudelleen ja uudelleen. Rukousaiheina olivat varmaankin uskonpuhdistustyön voittoon saattaminen ja sade, jota maa janosi. Baalin profeettain surmaaminen mahdollisti voimakkaan hengellisen uskonpuhdistuksen alkamisen. Elian sanoma alkoi Elian ja Ahabin kohtauksesta jolloin Elia ennusti Ahabille: "Niin totta kuin Herra, Israelin Jumala, elää, hän jota minä palvelen: näinä vuosina ei tule kastetta eikä sadetta muutoin kuin minun sanani voimasta" (1 Kun. 17:1). Ennustus oli toteutunut kirjaimellisesti tähän asti. Missä on nyt se sana, joka toisi sateen. Elia joutuu jälleen kerran kovalle koetukselle. Hän joutuu varmaan toteamaan, ettei hänen sanansa tähän riitä. Tarvitaan Herran sana. "Seitsemännellä kerralla palveluspoika sanoi: "Nyt mereltä nousee pieni pilvi, miehen kämmenen kokoinen". Pieni merkki, mutta tarpeeksi suuri Elialle, joka uskoo , että nyt alkaa sataa ja rankasti. Silloin Elia sanoi: "Mene sanomaan Ahabille, että hän valjastuttaisi hevosensa ja lähtisi heti, ettei sade ehdi estää matkantekoa". Siinä samassa myrskypilvet synkensivät taivaan ja alkoi rankkasade. Ahab nousi vaunuihin ja lähti Jisreeliin. Herran käsi tuli Elian päälle, ja hän kietoi viittansa liepeet vyötäisilleen ja juoksi Ahabin edellä koko matkan Jisreeliin saakka" (1 Kun. 18: 44-46).

Sade jatkuu ...

Paavo