Tallipäiväkirja
Pääsivu | Kirjoita Vieraskirjaan<< Edellinen sivu | Sivu 1 / 1 Viestit: 1 - 4 / 4 | Seuraava sivu >>
heldy - - 17.11.2007 12:02
heräsin aamulla tavalliseen tapaan, ja avasin verhot. voi kuinka kaunis näky siellä odottikaan! koskemattoman kaunis lumivaippa peitti koko tallialuetta, ja taivaalta tiputteli hiljalleen pieniä hiutaleita lisää. Puin ripeästi päälle ja siirryin tallille. Taika ilmoitti tervetuliaistoivotuksena iloisena hirnahduksena, ja pieni hymynkare nousi huulilleni. Kävellessäni Unskin karsinan ohi tunsin kuinka hampaat tarttuivat kiinni pusakkaani.. käännyin katsomaan tempperamenttista oripoikaa, joka irroitti samantien otteensa je esitti viatonta. parantumaton lurjus! Harskaa kävin moikkaamassa pikaisesti, mutta herralla oli vähän muuta touhuttavaa. Taidan olla menettänyt herran kokonaan Helinälle.. ;) Muut hevoset olivat vielä unenpöpperössä, enkä viittinyt häiritä heitä sen enempää. Hoidin aamutallin pikaisesti, ja viimeisetkin unikeot alkoivat heräillä. Helinäkin saapui tallille auttamaan, ja ihmettelimme yhdessä ensilumen ihmeellistä kauneutta. Lähdimme yhdessä tarhaamaan hevosia, ja voi että niissä olikin pitelemistä! Jokaikinen kauraturpa oli innostunut ja mielissään ensilumesta, ja tahtoivat päästä kirmaamaan pitkin peltoja. Kun hevoset vihdoin pääsivät irti, se meno oli hauskaa katseltavaa. Tallin nuorukaisin Unski veti hullua pukkisarjaa ympäri tarhaa, ja kovista esittävä Leevikin innostui. Pian koko katras riehui yhdessä , ja vain ensilumen takia. Parin tunnin päästä aloimme liikuttaa muutamia hevosia. Harskalle vähän koulutreeniä tulevia kisoja varten, Leeville piristävä metsäreitti.. Päivä oli täynnä elämää, kuten yleensäkin. Tiedättekö, on myös mukavaa lentää lumipenkkaan Leevin selästä, ja kirota sen jälkeen kun näkee hevosen laukkaavan suoraa häkää poispäin? Onneksi Leevi ei karannut kauas, vaan löysin sen juoksentelemasta ympäri tallipihaa. Yleisesti ottaen päivä sujui hienosti kommelluksitta, joskin vähän normaalia energisemmin..
heräsin aamulla tavalliseen tapaan, ja avasin verhot. voi kuinka kaunis näky siellä odottikaan! koskemattoman kaunis lumivaippa peitti koko tallialuetta, ja taivaalta tiputteli hiljalleen pieniä hiutaleita lisää. Puin ripeästi päälle ja siirryin tallille. Taika ilmoitti tervetuliaistoivotuksena iloisena hirnahduksena, ja pieni hymynkare nousi huulilleni. Kävellessäni Unskin karsinan ohi tunsin kuinka hampaat tarttuivat kiinni pusakkaani.. käännyin katsomaan tempperamenttista oripoikaa, joka irroitti samantien otteensa je esitti viatonta. parantumaton lurjus! Harskaa kävin moikkaamassa pikaisesti, mutta herralla oli vähän muuta touhuttavaa. Taidan olla menettänyt herran kokonaan Helinälle.. ;) Muut hevoset olivat vielä unenpöpperössä, enkä viittinyt häiritä heitä sen enempää. Hoidin aamutallin pikaisesti, ja viimeisetkin unikeot alkoivat heräillä. Helinäkin saapui tallille auttamaan, ja ihmettelimme yhdessä ensilumen ihmeellistä kauneutta. Lähdimme yhdessä tarhaamaan hevosia, ja voi että niissä olikin pitelemistä! Jokaikinen kauraturpa oli innostunut ja mielissään ensilumesta, ja tahtoivat päästä kirmaamaan pitkin peltoja. Kun hevoset vihdoin pääsivät irti, se meno oli hauskaa katseltavaa. Tallin nuorukaisin Unski veti hullua pukkisarjaa ympäri tarhaa, ja kovista esittävä Leevikin innostui. Pian koko katras riehui yhdessä , ja vain ensilumen takia. Parin tunnin päästä aloimme liikuttaa muutamia hevosia. Harskalle vähän koulutreeniä tulevia kisoja varten, Leeville piristävä metsäreitti.. Päivä oli täynnä elämää, kuten yleensäkin. Tiedättekö, on myös mukavaa lentää lumipenkkaan Leevin selästä, ja kirota sen jälkeen kun näkee hevosen laukkaavan suoraa häkää poispäin? Onneksi Leevi ei karannut kauas, vaan löysin sen juoksentelemasta ympäri tallipihaa. Yleisesti ottaen päivä sujui hienosti kommelluksitta, joskin vähän normaalia energisemmin..
nininis - 
- 25.10.2007 11:45
heissanssaaa, kävinpäs moikkaamassa poikulia pikaisesti. On ollut melkoista vilinää ja vilskettä muissa puuhissa niin on oriseni jäänyt vähän taka-alalle. Mutta hyvinhän tuo voi, hiukkasen käytiin käyntimaastolla ja virtaa olisi riittänyt vaikka espanjaan asti. Mutta ei sentäs, hyvin meni kun aluksi sai rauhoteltua. Olisi aikomus etsiskellä kilpailuja minne voisimme Parren kanssa osallistua ettei tuo kisapuoli nyt ihan unholaan jää :) Tää nyt oli tämmöinen "vietämme hiljaiseloa niinkuin huomaa"- viesti. Kunhan muut asiat nyt etenee niin on enemmän aikaa Parrelle :9 Parre viihtyy oikein hyvin tallissa vaikka se muuttikin!
<3:nininis & parre
- 25.10.2007 11:45heissanssaaa, kävinpäs moikkaamassa poikulia pikaisesti. On ollut melkoista vilinää ja vilskettä muissa puuhissa niin on oriseni jäänyt vähän taka-alalle. Mutta hyvinhän tuo voi, hiukkasen käytiin käyntimaastolla ja virtaa olisi riittänyt vaikka espanjaan asti. Mutta ei sentäs, hyvin meni kun aluksi sai rauhoteltua. Olisi aikomus etsiskellä kilpailuja minne voisimme Parren kanssa osallistua ettei tuo kisapuoli nyt ihan unholaan jää :) Tää nyt oli tämmöinen "vietämme hiljaiseloa niinkuin huomaa"- viesti. Kunhan muut asiat nyt etenee niin on enemmän aikaa Parrelle :9 Parre viihtyy oikein hyvin tallissa vaikka se muuttikin!
<3:nininis & parre
abrc. - - 24.10.2007 09:13
HALLOWEENPARTYT!
Jihuu, homma on kaikinpuolin toteuttamista vaille valmis. Innolla odotan mitä heldy on meille illaksi keksinyt. Jimi ja Kurko ovat ainakin ihmetelleet uusia koristeita ja hälinää, Santtu ei ole viitsinyt edes korvaansa kääntää. Näissä tilanteissa huomaa hyvin puoliveristen ja suomenhevosten eron, suokit eivät turhia hätki. :)
Jokatapauksessa vetäydyin vessaan pukeutumaan, meidän hommamme heppapoikien kanssa on esittää kummituksia ja haamuja. Itselleni vedin kaavun ylle, ja Santulle pistin kaikenlaisia virityksiä päälleen. Se ei niitä pelkäisi, tai repisi pois. Ori jäi karsinaansa hiukan ihmettelemään, mutta suhtautui yllättävän luottavaisesti hassutuksiini. Jimi sen sijaan... no ori pelkäsi kuollakseen asuanikin. Päätin hyvällä säällä antaa periksi, enkä ottaisi Jimiä ratsukseni. Kurkokaan ei pukuani rakastanut, mutta hyväksyi sen kollegaansa paljon paremmin.
Laitoin epäilevälle orilleni hassuja juttuja ylleen oikein olan takaa.
Tempauksen alkaessa asetuimme muiden yksityisten kanssa lähtöviivalle. Tunsin, että Kurkoa jännitti paljon enkä itsekään täysin rentona voinut silmät sidottuna olla. Silittelin orin kaulaa, ja puhelin sille lempeästi. Avustaja heilutti orin edellä porkkanaa, ja Kurko suorastaan rynnähti liikkeelle. Se tepasteli ihan fiiliksessä porkkanan perässä. Kurko vei minut ruokia maistelemaan. Laskeuduin sen selästä polvet vapisten, ja tunsin miten hevonen maiskutettiin läheltäni kauemmas. Rohkaistuin maistelemaan kaikkea suu ammollaan. Oloni oli kieltämättä heikko kaiken vähemmän makean ruuan jälkeen. Olin oksentaa, kun jouduin tunkemaan käteni lantakasaan. Hyi yök!
Minun silmäni avattiin, ja kävelin Kurkon lähelle. Nousin sen selkään, ja huomasin orin olevan aikaisempaa rennompi. Se taisi pitää tämmöisestä ihmeellisestä touhotuksesta. Sain päähäni lampun ennenkuin suuntasimme kohti peikkometsää. Kiersimme pitkin metsää. Kurko alkoi loikkimaan ilmaan reitin puolivälissä, ja kieltämättä oli tasapaino koetuksella. Ei todellakaan kuulunut suunnitelmiini pöpelikköön putoaminen. Eteemme aukesi niitty, ja ori taisi keksiä mitä avaralla niityllä voi tehdä. Lähtölaukaus pamahti turhankin nopeasti ilmaan, ja ratsuni syöksähti liikkeelle. Kuulin muiden naurun, kun Kurko heitti mahtavan tiikerinloikan eteen ja ylös. Sivusilmällä näin, kuinka Feikki lähti tulemaan meidän ohi. Kurkokin äkkäsi sen, ja alkoi hölmöilemään vielä terhakkaampi. Itseäni alkoi hupaisa tilanne naurattaa, kun tajusin suurinpiirtein jokaisen puskevan meidän ohi. Kurkolle voisi myöntää vuoden narri- palkinnon. :)
Pääsimme kuitenkin ehjinä takaisin tallille. Hoidimme hevoset yöpuulle, ja suuntasimme itse herkuttelemaan heldyn. kokkauksilla. Ilta oli upea, kiitos!
- 24.10.2007 09:13HALLOWEENPARTYT!
Jihuu, homma on kaikinpuolin toteuttamista vaille valmis. Innolla odotan mitä heldy on meille illaksi keksinyt. Jimi ja Kurko ovat ainakin ihmetelleet uusia koristeita ja hälinää, Santtu ei ole viitsinyt edes korvaansa kääntää. Näissä tilanteissa huomaa hyvin puoliveristen ja suomenhevosten eron, suokit eivät turhia hätki. :)
Jokatapauksessa vetäydyin vessaan pukeutumaan, meidän hommamme heppapoikien kanssa on esittää kummituksia ja haamuja. Itselleni vedin kaavun ylle, ja Santulle pistin kaikenlaisia virityksiä päälleen. Se ei niitä pelkäisi, tai repisi pois. Ori jäi karsinaansa hiukan ihmettelemään, mutta suhtautui yllättävän luottavaisesti hassutuksiini. Jimi sen sijaan... no ori pelkäsi kuollakseen asuanikin. Päätin hyvällä säällä antaa periksi, enkä ottaisi Jimiä ratsukseni. Kurkokaan ei pukuani rakastanut, mutta hyväksyi sen kollegaansa paljon paremmin.
Laitoin epäilevälle orilleni hassuja juttuja ylleen oikein olan takaa.
Tempauksen alkaessa asetuimme muiden yksityisten kanssa lähtöviivalle. Tunsin, että Kurkoa jännitti paljon enkä itsekään täysin rentona voinut silmät sidottuna olla. Silittelin orin kaulaa, ja puhelin sille lempeästi. Avustaja heilutti orin edellä porkkanaa, ja Kurko suorastaan rynnähti liikkeelle. Se tepasteli ihan fiiliksessä porkkanan perässä. Kurko vei minut ruokia maistelemaan. Laskeuduin sen selästä polvet vapisten, ja tunsin miten hevonen maiskutettiin läheltäni kauemmas. Rohkaistuin maistelemaan kaikkea suu ammollaan. Oloni oli kieltämättä heikko kaiken vähemmän makean ruuan jälkeen. Olin oksentaa, kun jouduin tunkemaan käteni lantakasaan. Hyi yök!
Minun silmäni avattiin, ja kävelin Kurkon lähelle. Nousin sen selkään, ja huomasin orin olevan aikaisempaa rennompi. Se taisi pitää tämmöisestä ihmeellisestä touhotuksesta. Sain päähäni lampun ennenkuin suuntasimme kohti peikkometsää. Kiersimme pitkin metsää. Kurko alkoi loikkimaan ilmaan reitin puolivälissä, ja kieltämättä oli tasapaino koetuksella. Ei todellakaan kuulunut suunnitelmiini pöpelikköön putoaminen. Eteemme aukesi niitty, ja ori taisi keksiä mitä avaralla niityllä voi tehdä. Lähtölaukaus pamahti turhankin nopeasti ilmaan, ja ratsuni syöksähti liikkeelle. Kuulin muiden naurun, kun Kurko heitti mahtavan tiikerinloikan eteen ja ylös. Sivusilmällä näin, kuinka Feikki lähti tulemaan meidän ohi. Kurkokin äkkäsi sen, ja alkoi hölmöilemään vielä terhakkaampi. Itseäni alkoi hupaisa tilanne naurattaa, kun tajusin suurinpiirtein jokaisen puskevan meidän ohi. Kurkolle voisi myöntää vuoden narri- palkinnon. :)
Pääsimme kuitenkin ehjinä takaisin tallille. Hoidimme hevoset yöpuulle, ja suuntasimme itse herkuttelemaan heldyn. kokkauksilla. Ilta oli upea, kiitos!
Heldy , tallinomistaja - - 18.10.2007 20:53
Uhhuh, kylläpä on taas riittänyt hommaa kerrakseen. Nyt alkaa kuitenkin olla remontti ohi ja kaikki täysin kondiksessa. Kaikki hevoset ovat näyttäneet melkein täysin kotiutuneen Norjan maastoihin, maastoreitit, uusi maneesi, kentät ja muut radat on ehditty jo testata. Ja kyllä hienosti toimii! Avajaistapahtumia on alettu järjestellä, siinä onkin hommaa. Yksityisiä varten järjestettävä erikoisrata alkaa olla hyvällä mallillaan, vaikkakin sen rakentaminen on ollut harvinaisen hankalaa niin etteivät omistajat saa saada siitä mitään tietoa. Myös tavallinen, tai ainakin melkein tavallinen kouluratsastuskilpailu nähdään tapahtumassa. Avajaiset järjestetään halloweenin tunnelmissa, ja toivottavasti tulemmekin kokemaan paljon kauhuntunteita. Yksi uusi vuononeiti Reetta on saapunut joukkoomme. Neitiin on jo jonkin verran ehditty tutustua, ja aikamoisen tammapersoonan olemmekin tänne saaneet! Harska-herra saa olla onnensa kukkuloilla, hänpä löysi nimittäin aivan mielettömän hoitajan itselleen :) Tallitoimet muutenkin ovat sujuneet reippaasti, vaikka vähän tekeekin tiukkaa pyörittää viiden hevosen tallia yksin.
Ei muita sivuja.
Uhhuh, kylläpä on taas riittänyt hommaa kerrakseen. Nyt alkaa kuitenkin olla remontti ohi ja kaikki täysin kondiksessa. Kaikki hevoset ovat näyttäneet melkein täysin kotiutuneen Norjan maastoihin, maastoreitit, uusi maneesi, kentät ja muut radat on ehditty jo testata. Ja kyllä hienosti toimii! Avajaistapahtumia on alettu järjestellä, siinä onkin hommaa. Yksityisiä varten järjestettävä erikoisrata alkaa olla hyvällä mallillaan, vaikkakin sen rakentaminen on ollut harvinaisen hankalaa niin etteivät omistajat saa saada siitä mitään tietoa. Myös tavallinen, tai ainakin melkein tavallinen kouluratsastuskilpailu nähdään tapahtumassa. Avajaiset järjestetään halloweenin tunnelmissa, ja toivottavasti tulemmekin kokemaan paljon kauhuntunteita. Yksi uusi vuononeiti Reetta on saapunut joukkoomme. Neitiin on jo jonkin verran ehditty tutustua, ja aikamoisen tammapersoonan olemmekin tänne saaneet! Harska-herra saa olla onnensa kukkuloilla, hänpä löysi nimittäin aivan mielettömän hoitajan itselleen :) Tallitoimet muutenkin ovat sujuneet reippaasti, vaikka vähän tekeekin tiukkaa pyörittää viiden hevosen tallia yksin.